VPD-laskuri ja -taulukko kannabikselle

Syötä lämpötila ja suhteellinen kosteus — kasvatustilasi höyrynpainevaje (VPD) lasketaan heti, yhdessä kasvatusvaiheesi tavoitealueen kanssa. Ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä.

°C
%
°C viileämpi

Alla olevat alueet ovat ilman VPD-arvoja — siksi ero on asetettu nollaan. Jos todella mittaat lehden lämpötilan (infrapunalämpömittarilla), syötä ero tähän: jokainen celsiusaste pienentää tulosta noin 0,15–0,20 kPa.

1,27 kPa
VPD-tavoitealueet kasvatusvaiheittain
VaiheVPD-tavoitealue
Juurtuminen / varhainen kasvuvaihe 0,4–0,8 kPa
Myöhäinen kasvuvaihe / venyminen 0,8–1,2 kPa
Kukinta 1,2–1,6 kPa

Lämpötila ja kosteus vaiheittain

Kolmas sarake ei ole erillinen asetus — se on kahden ensimmäisen tulos. Juuri siksi kaikki kolme arvoa ovat samalla rivillä: jos otat lämpötilan yhdestä taulukosta ja kosteuden toisesta, osut lähes varmasti ohi VPD-tavoitteestasi.

Ilmastoarvot kasvatusvaiheittain
Vaihe Lämpötila (°C) Kosteus VPD
Itäminen 22–26
yöllä 20–24
75–85 % 0,4–0,8
Taimi / pistokas 22–26
yöllä 19–23
70–80 % 0,4–0,8
Kasvuvaihe 22–27
yöllä 18–22
55–70 % 0,8–1,2
Kukinnan alku 20–26
yöllä 17–21
48–58 % 1,0–1,4
Kukinnan keskivaihe 20–26
yöllä 16–20
42–52 % 1,2–1,6
Kukinnan loppu 19–25
yöllä 15–19
35–48 % 1,2–1,6
Huuhtelu 18–24
yöllä 15–19
35–45 % 1,2–1,6

Suuntaa-antavia arvoja, eivät jäykkiä sääntöjä — tärkeintä on se, mitä kasvi näyttää.

Nämä laskurit antavat suuntaa-antavia arvoja omaa arviointiasi varten. Ne eivät korvaa mittausta paikan päällä eivätkä asiantuntijan neuvoja — kaikki tiedot ilman takuuta.

Lämpötila ja kosteus eivät ole kaksi erillistä säädintä

Lähes jokainen netin opas antaa sinulle kaksi taulukkoa: yhden lämpötilalle, toisen kosteudelle. Kumpikin näyttää erikseen järkevältä — yhdessä ne kuitenkin kuvaavat usein ilmastoa, jota kumpikaan ei tarkoittanut.

Esimerkki, joka esiintyy oppaissa sellaisenaan: taimi 24 °C:ssa ja 70 %:n kosteudessa. Molemmat luvut menevät oikeina läpi. Laske ne kaavan läpi, niin saat VPD:ksi 0,90 kPa — selvästi yli sen 0,4–0,8:n alueen, jota samat lähteet suosittelevat taimille. Neuvo on ristiriidassa itsensä kanssa, eikä kukaan huomaa, koska kukaan ei laske näitä kahta lukua yhdessä.

Syy on fysikaalinen: se, kuinka paljon vettä ilma pystyy pitämään, kasvaa lämpötilan mukana eksponentiaalisesti. Lämmin ilma kantaa paljon enemmän kuin kylmä. Sama 60 %:n kosteus tarkoittaa 20 °C:ssa 0,94 kPa:n ja 28 °C:ssa 1,51 kPa:n VPD:tä — kasville kaksi täysin eri ympäristöä, vaikka kosteusmittari näyttää kummallakin kerralla vain 60 %.

Tästä seuraa oikea työtapa: kolmesta arvosta voit asettaa kaksi, kolmas seuraa itsestään. Käytännössä asetat lämpötilan ja kosteuden ja katsot, mihin VPD päätyy — siihen yllä oleva laskuri on tarkoitettu. Jos tulos ei sovi, säädä sitä, mitä on helpointa hallita, ja se on lähes aina kosteus.

Siksi yllä oleva taulukko antaa kaikki kolme arvoa samalla rivillä. Se ei ole toivelista vaan yhteensopiva kokonaisuus — jokainen rivi on laskettu, ei koottu eri paikoista.

Mikä on VPD?

VPD on englanninkielinen lyhenne sanoista vapour pressure deficit, suomeksi höyrynpainevaje. Se kuvaa, kuinka paljon vesihöyryä ilma voisi vielä ottaa vastaan — toisin sanoen kuinka voimakkaasti se ”imee” kasvia. Yksikkö on kilopascal (kPa).

Lämpötila ja kosteus kertovat yksinään vähän, koska ne vaikuttavat yhdessä: 25 °C ja 60 % on kasville aivan eri asia kuin 20 °C ja 60 %. VPD yhdistää molemmat suureet yhdeksi luvuksi, ja siksi monet kasvattajat ohjaavat kasvatustilaa VPD:n eivätkä pelkän kosteuden mukaan.

Ilman VPD vai lehden VPD?

Lehti on yleensä hieman ympäröivää ilmaa viileämpi, koska haihtuva vesi vie lämpöä mukanaan — sama ilmiö kuin hikoillessa. Tarkasti ottaen kasville merkitsee höyrynpaine lehden pinnalla, ei huoneessa.

Silti ero on tässä asetettu nollaan, ja tarkoituksella: kaikkialla mainitut tavoitealueet — myös yllä olevan taulukon — ovat ilman VPD-arvoja. Jos yhdistät ne kiinteään 2 °C:n vähennykseen lehdelle, päädyt suunnilleen kokonaisen vyöhykkeen alemmas ja pidät kasvatustilan liian kosteana.

Jos todella mittaat lehden lämpötilan infrapunalämpömittarilla, syötä ero yllä. Jokainen celsiusaste pienentää tulosta noin 0,15–0,20 kPa. Ilman mittausta 0 on rehellisempi oletus: ero muuttuu valaistuksen, ilmavirran ja kastelun mukaan, ja LED-valossa se on eri kuin HPS-lampun alla, jossa lehti voi olla jopa ilmaa lämpimämpi.

Mikä VPD on oikea?

Tavoite siirtyy kasvin kasvaessa. Nuoret kasvit, joilla on pieni juuristo, sietävät vain heikkoa ”imua” ja tarvitsevat matalan VPD:n. Myöhemmin se voi ja sen pitää nousta, jotta kasvi kuljettaa vettä ja ravinteita tehokkaasti.

Liian matalaksi jäävä VPD tarkoittaa kosteaa, seisovaa ilmaa — kasvi tuskin haihduttaa, ja kukinnassa homeen ja harmaahomeen riski kasvaa. Liian korkea VPD kuivattaa kasvia nopeammin kuin juuret ehtivät korvata: ilmaraot sulkeutuvat, hiilidioksidin otto laskee ja kasvu pysähtyy.

Ylhäällä tavoitealue päättyy 1,6 kPa:han. Kaikki sen yli ei ole enää vaihe vaan vaaravyöhyke — yleinen virhe on nostaa VPD tarkoituksella 1,8:aan tai 2,0:aan kukinnan lopussa. Taulukon luvut ovat suuntaa-antavia, eivät jäykkiä rajoja; vakaa alue koko päivän ajan on tärkeämpää kuin yhden tarkan arvon osuminen.

Miten laskea VPD:tä — kun ilma on liian kuivaa

Liian korkea VPD tarkoittaa, että ilma vetää kasvista enemmän vettä kuin juuret tuovat. Vipuja on kaksi, ja nopeampi on lähes aina kosteus.

Nosta kosteutta — ilmankostutin kasvatustilassa on suorin ratkaisu. Halvempia ovat märät pyyhkeet tai avoin vesiastia kiertoilmapuhaltimen edessä; pienessä teltassa se tuo usein kymmenen–viisitoista prosenttiyksikköä. Kasvien siirtäminen lähemmäs toisiaan hyödyntää niiden omaa haihdutusta: tiheä latvusto pitää kosteuden paljon paremmin kuin yksittäinen kasvi suurella alalla.

Vähennä poistoa — jos poistopuhallin käy liian kovaa, se vie kosteaa ilmaa ulos nopeammin kuin kasvit sitä tuottavat. Nopeudensäädin tai kosteuden mukaan kytkeytyvä ohjain ratkaisee tämän pysyvästi. Älä silti sammuta sitä kokonaan, muuten lämpö kertyy ja ilmanvaihto pysähtyy.

Laske lämpötilaa — jokainen aste vähemmän pienentää VPD:tä selvästi, koska viileämpi ilma kantaa vähemmän vettä. LED-valossa voit pienentää tehoa tai nostaa lamppua; se maksaa valoa, joten se on toinen vaihtoehto — kuinka paljon päivän valosummasta menetät, laskee PPFD → DLI -laskuri. Kukinnassa järjestys on tämä: ensin kostuta, vasta sitten koske lämpötilaan.

Miten nostaa VPD:tä — kun ilma on liian kosteaa

Liian matala VPD on vaarallisempi tapaus. Kasvi tuskin haihduttaa, joten se kuljettaa vähän ravinteita — ja tiiviissä kukinnoissa homeen ja harmaahomeen riski kasvaa. Tässä kannattaa toimia nopeasti.

Kuivaa ja poista ilmaa — ilmankuivain on varmin vastaus, erityisesti kukinnan lopussa, kun kasvit luovuttavat paljon vettä. Tehosta samalla poistoa: kostean ilman pitää päästä ulos ja kuivan sisään. Kosteus nousee yleensä yöllä, kun tila viilenee — juuri silloin alkaa hyvin moni ongelma.

Liikuta ilmaa — seisova ilma lehden pinnalla muodostaa kostean rajakerroksen, ja kasvi seisoo omassa höyryssään. Kiertoilmapuhaltimet, jotka liikuttavat latvustoa kevyesti, ratkaisevat tämän muuttamatta ilmastoa. Älä suuntaa niitä suoraan kasveihin, vaan latvuston ylä- ja alapuolelle.

Nosta lämpötilaa — lämpimämpi ilma ottaa vastaan enemmän vettä, joten VPD nousee ilman kuivaintakin. Tämä toimii vain siihen asti, kunnes ylität kasvin sietämän ylärajan. Myös harvennus auttaa, koska vähemmän lehtiä luovuttaa vähemmän vettä ja ilma kulkee vapaammin latvuston läpi.

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyä VPD:stä

Miten VPD lasketaan?

Ensin lasketaan kylläisen höyryn paine lehden lämpötilassa (Magnuksen kaava: 0,6108 × e^(17,27 × T / (T + 237,3)), T °C:na). Siitä vähennetään ilman todellinen höyrynpaine — eli kylläisen höyryn paine ilman lämpötilassa kerrottuna suhteellisella kosteudella. Tulos on VPD kPa:na.

Ovatko VPD ja höyrynpainevaje sama asia?

Kyllä, ne ovat yksi ja sama suure. VPD on englanninkielinen lyhenne sanoista vapour pressure deficit, ja höyrynpainevaje on sen suomenkielinen nimi. Kasvatusteksteissä käytetään lähes aina pelkkää lyhennettä VPD. Merkitys ja mittaus ovat samat, yksikkö on kilopascal (kPa).

Mikä VPD on oikea kukinnassa?

Venymisen aikana eli kukinnan ensimmäisinä viikkoina tavoite on noin 1,0–1,4 kPa, myöhemmin noin 1,2–1,6 kPa. Syy kasvuvaihetta korkeampiin arvoihin ei ole kasvu vaan homesuojaus: kosteuden pitäisi kukinnassa pysyä alle noin 55 %:n, ja VPD seuraa siitä. Yli 1,6 kPa:n alkaa vaaravyöhyke — suosittu neuvo nostaa lopussa 1,8:aan tai 2,0:aan ei pidä paikkaansa ja ajaa kasvin kuivuusstressiin.

Mitä lämpötilaa ja kosteutta tarvitsen kussakin vaiheessa?

Yllä oleva taulukko antaa kaikki kolme arvoa yhdessä jokaiselle seitsemälle vaiheelle: lämpötilan valojen ollessa päällä ja yöllä, kosteuden ja siitä seuraavan VPD:n. Karkeasti: itämisen 24 °C:sta ja 80 %:sta huuhtelun 21 °C:seen ja 40 %:iin. Ymmärrä yhden rivin arvot kokonaisuutena — ne on sovitettu toisiinsa.

Voinko säätää lämpötilaa ja kosteutta erikseen?

En — et toisistaan riippumatta. Kolmesta arvosta — lämpötilasta, kosteudesta ja VPD:stä — voit asettaa kaksi, kolmas seuraa itsestään. Sama 60 %:n kosteus tarkoittaa 20 °C:ssa 0,94 kPa:n ja 28 °C:ssa 1,51 kPa:n VPD:tä. Siksi kaksi erillistä taulukkoa, yksi lämpötilalle ja yksi kosteudelle, tuottavat säännöllisesti ilmaston, jota kumpikaan ei tarkoittanut.

Miten vähennän kosteutta kukinnassa?

Tehokkain on ilmankuivain, heti sen jälkeen tehokkaampi poisto. Molemmat laskevat kosteutta ja nostavat siten VPD:tä. Jos tehostat poistoa, seuraa mitä lämpötilalle tapahtuu: viileämpi ilma kantaa vähemmän vettä, joten VPD laskee taas. Kukinnassa kosteuden pitäisi olla alle noin 55 %, kukinnan lopussa alle 50 % — sen yläpuolella harmaahome (botrytis) on todellinen riski.

Mitä lehden lämpötilaero tarkoittaa?

Se kertoo, kuinka monta astetta lehti on ympäröivää ilmaa viileämpi. Laskuri lähtee nollasta, koska tavalliset tavoitealueet — myös taulukon — koskevat ilman VPD:tä. Jos mittaat lehden lämpötilan infrapunalämpömittarilla, syötä ero: jokainen celsiusaste pienentää tulosta noin 0,15–0,20 kPa.

Onko VPD:ni liian korkea vai liian matala?

Alle noin 0,4 kPa:n ilma on hyvin kosteaa ja kasvi tuskin haihduttaa — kukinnassa se tarkoittaa homeriskiä. Yli noin 1,6 kPa:n kasvi menettää enemmän vettä kuin juuret tuovat; ilmaraot sulkeutuvat, hiilidioksidin otto laskee ja kasvu hidastuu. 2,0 kPa:sta alkaen haihdutus romahtaa suurelta osin. Näiden välillä ratkaisee kasvatusvaihe.

Laskeeko CRIS-sovellus samalla tavalla?

Kyllä. Tämä laskuri käyttää täsmälleen samaa kaavaa kuin CRIS-sovelluksen VPD-laskuri, mukaan lukien lehden lämpötilaeron ja vyöhykkeiden rajat. Sovelluksessa voit lisäksi kirjata arvot jokaiseen päiväkirjamerkintään ja seurata niiden muutosta koko kasvatuksen ajan.

Kaikki laskurit offline CRIS:ssä

VPD, DLI, pH, EC, sähkön hinta ja muuta — CRIS-sovelluksessa, heti kasvatuspäiväkirjan vieressä, täysin offline ja ilman tiliä.